huonekaluliikkeiden markkinointiblogi

Tätä tekstiä on kirjoitettu jo huhtikuussa 2010, voi olla, että paljon on muuttunut, voi olla että yhtään ei ole tilanne muuttunut. Taustalla tässä oli pyrkiä auttamaan entistä työnantajaani, kohtaamaan asiakaskuntansa siellä, missä asiakkaat suurimmaksi osaksi on: kotonansa netin ääressä. Suurin osa tekstistä on ehdotelmastani yrityksen markkinointitiimille, miksi heidän kannattaisi panostaa sisustusblogiini. Asia on viety eteenpäin jo yli kaksi vuotta sitten, eivätkä he ole toteuttaneet ideaa, katson heidän olleen erimieltä ja siksi uskallan julkaista tämän ehdotelmani muillekin.

Ollessani tällä huonekaluliikkeella törmäsin jatkuvasti siihen, että ihmiset halusivat joko
a) vitivalkoisia koteja,
b) valkea-beige-ruskea koteja tai
c) pääsääntöisesti valkoista, hiukan harmaata.

Jonkun tovin ihmettelin aikoinani, miksi kaikki haluavat samaa, kunnes ymmärsin, että lehdet ja sisustusblogit ovat täynnä, varsinkin vaihtoehto A:ta. Ihmiset hakevat suuntaa, vinkkejä, ohjeita, mitä ostaa, koska virheoston mahdollisuus pelottaa. Entä jos en tiedä, minkälainen kodistani tulee? Entä jos en tykkää? Kun ihminen näkee kodin, josta hän pitää, hän melkeinpä copy-pastena ostaa sen itselleen. "Kun seuraan tätä, en voi mennä pieleen."

Asiasta erikoisen tekee se, että silloinen kilpailijani, nykyinen työnantajani, oli myös huomannut tämän. He loivat omilla nettisivuillaan ihmisille inspiraatioita ja monet muut nettisivut, yrityksen ulkopuolisten ihmisten pyörittämät, tukivat myös tätä sisustusblogi maailmaa. Tuo työnantaja on IKEA. Olen kyllä ihan oikeasti aika kummastunut siitä, että edelleenkään millään muulla huonekaluliikkeellä kuin IKEA-ketjulla ei tunnu olevan omaa blogia. Ei Isku, Ei Masku, Ei Asko.

MIKSI?

Sisustusblogit ovat kovassa huudossa. Moni XX:n (työnantajan nimi) työntekijäkin, niin entinen kuin nykyinenkin, bloggaavat. Blogeissa esitellään hyvin usein jos kotona on vaihtunut järjestys tai jokin löytö on tehty. Blogeja lukevat ihmiset usein liittyvät tilaajiksi, jotta he saavat heti tietää kun jotain mielenkiintoista on ilmestynyt blogiin. Blogin lukijat hakevat usein uusia ideoita muiden blogeista.

Esimerkiksi Subway on harrastanut ennen blogimarkkinointia. Heillä oli keksitty henkiö, joka joka toisessa blogissa käsitteli Subwayta, esim. kävivät kavereiden kanssa syömässä. Ongelma oli kuitenkin, että se oli niin ilmiselvä markkinointikikka, ettei ihmiset ihastuneet blogiin. Tämän takia pitäisi saada asiakkaille aito inspiraation lähde, josta he saavat ajatuksia ja tietoa ja sopivassa määrin, kevyesti, huomaamatta myös tutustuvat XX:n tarjouksiin. Se ei saa olla hyökkäävää, koska ihmiset lakkaavat ottamasta tietoa vastaan, jos se tuntuu markkinoinnilta. Meidän pitäsi saada paljon pehmeämpi lähtökohta markkinointikeinoomme.

Jotta XX:n markkinointi näkyisi sivuilla, voisi siellä olla ladattavia kuvastoja, mutta suoranainen markkinointi olisi jätetty hyvin vähälle, muttei kuitenkaan unohdettu kokonaan.

Koska tarjoamme kokonaisvaltaisia sisustusratkaisuja, kuuluu mielestäni ideoiden anto myös palveluihin. Tämän voisi kenties luokitella jopa jälkimarkkinointiin, asiakas on ostanut sohvan ja blogista hän pääsisi katsomaan, mitä muuta voisi ostaa sohvan ympärille. Lisäksi näkisin, että blogi toisi meitä jopa lähemmäksi asiakasta. Asiakas tuntee tuotteet, tuntee sisustuspalvelumme, tuntee, että olemme Ajan hengessä mukana, kuten asiakaslupauksemme lupaa!

MITÄ? BLOGGAUSAIHEITA JA -IDEOITA

• sisustussuunnittelijoiden toteuttamia sisustuksia (Asiakkaiden luvalla tietysti) pääsisi asiakkaille näyttämään miltä huonekalut näyttävät todellisessa ympäristössä helppo tehdä lisämyyntiä (näyttää, miten hyvin matto, sohvapöytä ja sohva näyttävät yhdessä tms.)
• Uusia ideoita / Tulevia muoteja, esim. uusista tyynyistä ja huovista olisi saanut hyvän bloggauksen aiheen syksyn muotiväristä.
• Keväällä bloggauksen aiheena Vihreä/limenvihreä (kuvauspaikkoja niin asiakkaiden kotona, myymälöissä, kuvausstudiossa tai miksei vaikka myyjien kotoa ottamia kuvia, jos heillä sellaisia on)
• Sisustustyylisuunnat 
• miten käyttää värejä. Esimerkiksi Turkoosi matto ja turkoosi tyyny, miten käyttää sisustuksessa, mihin muihin väreihin käy. Miten voi sisustuksessa käyttää oranssia, kultaista, vihreää, punaista...
• Miten toteuttaa joulutyylit (yksi tyyli per bloggaus, pieniä tietoiskuja, idealähteitä, riittää bloggaamista useammaksi viikoksi)
• perinteinen punainen
• lumikuningatar valkea ja hopea
• eksoottinen turkoosi-hopea
• Puutarhatuotteita oikeassa ympäristössä ja eri tyylillä (yksi tyyli per bloggaus, riittää pidemmäksi aikaa)
• Tildamainen puutarha (pastillinsävyjä huovat, mukit, tyynyt)
• punainen teema (aurinkovarjot, mukit, matot)
• meriteema (sini-valko-punainen, meriteema -tyynyt ja -huovat, sini-valko-raita matot..)
• Ideariihi (auttaa myös myyjiä myymään tuotetta, kun voi näyttää, miten tuote istuu tyylisuuntaan)
• mitä voi saada XX:sta, jos harrastaa 1950 -luvun sisustustyyliä 
• modernisisustus
• tietysti, miten yhdistää eri tyylisuuntia (moderni koti ja esim. kristallikruunu)
• Uusia tuotteita
• esim. uusi tuote, miten se sopii sisustukseen ja minkä mallistomme tuotteiden kanssa. 
• Design YY tuotteista, historiaa, tuotteita, joita XX myy
• Sisustuskiertueesta
• Hyvistä tarjouksista MUTTA hyvällä maulla, ettei mene liian ostoskanavamaiseksi. Hyvä yhdistelmä ideoita, tietoa ja markkinointia.
• esim. sänkytarjouksista. Juttu miten paljon ihminen nukkuu elämänsä aikana, kuinka tärkeää on oikeanlainen sänky ja jotain pientä tietoa (suuntaa antavaa) sängynvalintaan (kaikkea ei pidä kertoa, myyjän pitää myös päästä näyttämään ammattitaitonsa)
• mattotarjouksia. Juttu esim. matoista, millainen hoitaa, kenelle sopii, miten tahrat saa pois ja siihen tietysti maininta mattosuoja-aineista). Mallikuva joko sisustuksesta tai intteristä. Mattojen uusista väreistä.

KETKÄ? BLOGGAAJAT

Sisustusblogin pitäjät riippuvat hyvin pitkälle, minkälaisen imagon haluaa tehdä blogilleen. Jos sillä olisi hyvin yksiselitteinen ilme, tietyntyyppinen ulosanti, tulisi silloin vain yhden tai kahden henkilön tehdä blogia, helpoin varmaankin antaa täysi vastuu markkinointipuolelle. Haittapuolena, että se työllistää, varsinkin jos haluaa blogata useammin.

Usein sisustusblogeissa kuitenkin ihmisiä viehättää pieni rosoisuus, se on oikeiden ihmisten tekemä ja persoonallisuus näkyy niissä. Tällöin bloggaajia voisi olla useampia, kuten

• tuotepäälliköitä kertomaan uusista tuotteista ja miten niitä käyttää
• sisustussuunnittelijoita kertomaan omista toteutuksistaan
• muita innokkaita myyjiä, jotka haluavat antaa oman panostuksensa blogiin (en ehkä ihan allekirjoita tätä, mutta on olemassa tapauksia, jotka ovat innokkaita sisustajia myös kotona ja sisustavat kotiaan Askon tavaroilla)
• myymälöiden visualistit, jotka laittavat intereitä ja sisustavat/ laittavat niitä

KUINKA USEIN?

jos vain markkinointipuolen ihmiset, sanoisin että kerran viikossa. (Salaisuus onnistuneessa blogissa on, että sitä päivitetään suht usein, kaikista aktiivisimmat päivittäin, joskus jopa pari kertaa päivässä.)

Jos enemmän ihmisiä, useamman kerran, pari-kolme kertaa viikossa

• tarjoukset
• uudet tuotteet
• sisustussunnitelmat
• inttereiden laitto

BLOGIESIMERKKEJÄ

• Diagnoosi : sisustusmania (ollut esillä viimeisimmässä Koti ja Keittiö -lehdessä) http://diagnoosisisustusmania.blogspot.com/
• Sisustuskärpänen (jos en ole ihan väärässä, joko nykyinen tai entinen XX:läinen) http://sisustuskarpanen.blogspot.com/
• 2h+k http://kaksihuonettajakeittio.com/
• 64m2 http://64nelioa.blogspot.com/
• Sisustusta ja sitruunoita http://www.sitruunapuu.net/blog/
• Ikea hacker (tuunaavat Ikeakalusteita) http://ikeahacker.blogspot.com/
• The Ikea Blog http://theikeablog.com/
• FlatPackOhio (Ohiolaisen Ikean blogi) http://flatpackohio.com/

Muilla hakusanoilla kuten Vepsäläinen blogi, Isku blogi tai Kaani blogi ei tullut tulosta blogien suhteen, joten olisimme aikalailla tiennäyttäjiä!

Koti myydään mielikuvilla

Tämä on mielestäni loistava esimerkki, missä ruotsalaiset ovat meitä valovuosia edellä!

Kuvia ruotsalaiselta bovision -sivuilta

Suurinpiirtein saman hintaluokan asunto Suomessa.

Voin tietysti olla harvinaisen persaukinen ihminen, mutta jos minulla olisi 155 500 euroa, tiedän kyllä kumpaan rahani pistäisin, viisveisaamatta asunnon koosta tai sijainnista.

Siinä onkin mielenkiintoinen ajatus, miksi yli 150 000 euron asunto saadaan Suomessa näyttämään halvalta, mutta Ruotsissa se stailataan viimeisen päälle. Se on pirun iso raha. Mielestäni Suomessa saataisiin panostaa enemmän asunnonvälityksen kuviin, stailaukseen. Ei siihen tarvita Pientä pintaremonttia -porukkaa eikä Teuvo Lomania, kun katsoo nuita ruotsalaisia kuvia, huomaa miten pienillä jutuilla ne on tehty. Ja taidokkaalla valokuvauksella.

Tässä vielä vähän samalla linjalla. Tästä löytyy 155 000 eurolla saatavat, kalleimmat neliöt, 38,5 neliötä Helsingistä. Neliöhinta siis 4025,90 euroa / neliö. Mielestäni ei mitenkään päätä huimaava esittely ottaen huomioon hinta.

Vastaavasti Janakkalasta saisi kokonaisen kerrostalon samalla hinnalla. Tosin remonttikohteen, joten on odotettavissa, ettei esillepano ole maan parasta. Seuraava "varteen otettava" esimerkki toikin sitten yllätyksen Kouvolasta. Seuraavaksi edullisimmat neliöt 1581,6 euroa/neliö olikin jo suurinpiirtein fiksun näköinen. Ei nyt ihan yltänyt ruotsalaiselle tasolle, mutta mielestäni kuitenkin nästä suomalaisista kolmesta vaihtoehdosta paras.

Kun nuita kuvia katsoo, ei tarvitse ihmetellä, miksi käyn aina tuolla bovisionin sivuilla hakemassa inspiraatiota.

En ole keksinyt pyörää uudestaan, olen vain oppinut sen käyttötarkoituksen

Rakastan sitä tunnetta, kun huomaan ymmärtäneeni jotain uutta. On olemassa oppimista ja sitten on olemassa Oppimista. Koulussa voi opetella sanalistoja ja muistisääntöjä kuinka paljon tahansa, mutta vasta sitten kun todella on sisäistänyt ajatuksen todella, tulee se ihana Ahaa-elämys, joka voittaa lähes kaikki muut tunteet.

Aloitin aamulla kuuden aikaan lukemaan Robert Scoblen ja Shel Israelin kirjaa Blogit ja bisness Yritys 2.0 (Naked Conversations: How Blogs Are Changin the Way Businesses Talk with Customers, Basam Books 2006) ja heti ensimmäisenä Teemu Arinan kirjoittamassa esipuheessa minulle välähti.

Suoraan lainatakseni kirjasta sivulta 10 ”Verkkoa satunnaisesti selaava lukija ei aina välttämättä erota aitoa blogia markkinointihenkisestä imitaatiosta. Esimerkkinä mainosblogista mainittakoon Café Picnic -ravintolaketjun näkyvästi mainostama ”Millan blogi”, jossa kolmekymppinen milikuvitushahmo Milla kirjoittaa elämästään – ja Café Picnicistä joka toisessa viestissä. Picnicin logon sivuilta löytää vasta selattuaan aivan alalaitaan asti. Murto-osalla kampanjan markkinointibudjetista olisi varmasti saatu mukaan aivan oikea Milla, joka olisi voinut toimia yhtiön ja sen asiakkaiden välillä luotettavana keskustelukumppanina vuosikausia.”
Kuten sanoin, en keksinyt pyörää uudelleen, vaan opin sen käyttötarkoituksen. Eikö olisi helpompaa nostaa yrityksen sisältä joku kirjoitustaitoinen tai muuten vain avoin ihminen oman ketjunsa kasvoiksi. Oikea Milla kertoo oikeasta elämästään (tietysti olettaen, että tämän Millan oikea elämä on julkaisukelpoista) ja saa bloggauksestaan palkaksi lisänsä. Miksei se olisi myös joku vakituinen asiakas, jolle luvataan maksaa palkkionsa rajattomana määränä lounaita tms.
Kun Suomen Tivoli pysähtyi vielä Varkaudessa, oli tivolimiehet aina mielissään vieraillessaan varkautelaisessa kioski-grilli-baarissa eli KGB:ssä. KGB:n omistaja lupasi aina miehille ilmaiset ateriat, jos he laittoivat KGB:n mainostarrat autoihin, kontteihin tms. näkyviin paikkoihin. Miehet kiertivät Suomen aina Etelä-Suomen Pohjoiseen Tornioon ja Rovaniemeen asti, ja mainostarrat kulkevat mukana. Blogit pääsisivät viemään tämän ajatuksen vielä paremmin ja tehokkaammin ihmisten tietoisuuteen.

Milla kertoisi pukeutumisistaan, elämästään, baareissa käynnistä, elämän menosta ja siellä missä Millakin on on menossa aina mukana... noh, vaikka Café Picnic.

Miten hyvin tämä sama ajatus kävisikään esim. Kännykkälanseeraukseen. Voin olla myöhässä, voipi olla jo tehtynä, mutta ajatus siitä, että Nuoren Naisen taskussa kulkee Nokialainen, jolla pystyy surffaamaan, kuuntelemaan musiikkia, ottamaan kuvia, puhumana, keskustelemaan, käymään videokeskusteluja... Ja erityisesti että se olisi aitoa. Olkoon nyt vaikka Tiina, joka saisi kännykkänsä lanseerausvaiheessa käyttöönsä ja saa blogata siitä ja sen kulkeutumisesta mukana elämän menoissa.
,

Mitä muuta? ABC, Mäkkäri, automerkit Opelit, Bemarit, Audit, Farkut, Isommat vaatemerkit kuten Hennez & Mauritz, MP3:t, käsilaukut... Mikä mahtava mahdollisuus! Kun kerran tarinat myy, tarina oikeasta elämästä pitäisi siis olla oikea myyntivaltti.

Mitä se käytännössä maksaisi yritykselle? Se nyt varmasti riippuisi diilistä. Nuorelle tytölle jonkinlainen diili HenkkaMaukan vaatteista saattaisi olla todella mukava palkkio sen lisäksi, että hänen blogistaan tulisi samalla kuuluisuus, kun firma linkittäisi sen markkinointiinsa. Nuorelle miehelle Nokialainen ja siihen jonkinlainen bonuspaketti, jolla pystyy latamaan musiikkia kuukauden ajan veloituksetta ja tekstareita jne. Voisi olla aika mukava lisä Nokailaisen päälle. Tämä koskisi tietysti määräaikaisia blogituksia. Vakituisella bloggaajalla voisi olla esim. freelancer -palkkio tai ihan jonkinsuuruinen palkka ko.firmasta, joka pitäisi sisällään esim. tietyn määrän yrityshenkisiä bloggauksia kuukaudessa. Laski sen oikeastaan miten päin tahansa, halvemmaksi se silti tulisi kuin markkinointifirman jatkuva työskentely markkinointiprojektin kanssa. Riippuu tietysti siitä, mitä bloggaajalle luvataan...

Lyhyesti sanottuna: Sissimarkkinoinnissahan on ajatuksena käyttää ilmaisia tai hyvin edullisia keinoja hyödyksi mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Elämän läheiset blogit ovat hyvinkin sitä itseään.