torstai 25. maaliskuuta 2010

Neulegraffitit markkinoinnissa

Surffailin itseni sattumalta juuri kajaanilaisen neulegraffitoijan blogiin. Aivan ihania pieniä neulegraffiteja voi bongailla pitkin kampusta.


Tästä lähtikin ajatukseni kulkemaan, onko kukaan valjastanut vielä neulegraffitien tekoa markkinointiin? Voisiko ajatusta jalostaa vielä pidemmälle? Miten se toimisi, kuka sitä käyttäisi? Kuka sen huomaisi?



Mikä on neulegraffiti?

"Neulegraffiti on julkiselle paikalle kiinnitetty neulottu koriste. Neulegraffitit ovat lähtöisin Yhdysvalloista ja tulleet Suomeen 2008. Paitsi koriste, neulegraffiti voi olla myös toisen löydettäväksi tarkoitettu hyötyesine, kuten lapaset tai villasukat. Suomessa neulegraffitien tekijöitä on ainakin Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Harrastukseen kuuluu myös katukuvaan jätettyjen neulegraffitien kuvaaminen ja esittely internetissä. Poliisi ei pidä neulegraffiteja ilkivaltana, koska ne ovat helposti poistettavissa aiheuttamatta vahinkoa." Lähteenä aina luotettava wikipedia =)

Ketkä voisivat käyttää neulegraffiteja?

Ensimmäisenä tulee mieleen käsityöblogit, jotka haluavat kävijöitä sivuilleen. Pieneen graffitiin voisi joko kirjailla osoitteen tai "vaatepesulapun" tyyppisesti osoitteen kiinni.

Toisena ajatuksena tulee käsityöliikkeet mieleen. Samoin käsityömessut saisivat varmasti huomiota, jos messujen alla alkaa ilmestyä pieniä neulegraffiteja ympäri kaupunkia tai lähialueita.

Vaatekaupat voisivat mainostaa itseään yksinäisillä lapasilla tai villasukilla, joissa olisi mainos ja aukiolo. (Ajatusharhailua... onko eettisesti oikein käyttää löytötavaralapasia, joita kukaan ei ole tullut hakemaan muutamaan talveen?). Maassa makaava villasukka herättäisi ainakin vanhempien ihmisten, erityisesti mummelien huomion. Yllätykseksi villasukan päällä lukisikin vaikka "www.uff.fi" (Ihan vinkiksi nyt vain, miksi Valtasen Leenan Itsenäisyyssukille, Sukka Summitille tai Entringille ei ole lyhyttä nettiosoitetta, helpompi markkinoida!! Ainut, asiaan liittyvä kajaanilainen, jolla on markkinoitava nettisivu on Lastenkammari ja sekään ei taida enää olla toiminnassa!)


Kuvan lähde http://recovergirl.wordpress.com/

Miten asiaa voisi jalostaa?

Neulegraffiteista asiaa voisi jalostaa eteenpäin tekstiiligraffiteihin. Kajaanissa esimerkiksi Entrinki tunnetaan liikkeenä, joka kierrättää mm. tekstiilimateriaalia. Ylijäämämateriaaleista voisi tehdä matoja tai muita hahmoja, jotka seikkailisivat kaupungilla lyhtypylväissä, ovenkahvoissa, pysäköintimittareissa... Samalla tavalla niihin kiinni joko "osoitepesulappu" tai tekstiilitussilla kirjoitettu haluttu viesti. Voisiko Globe Hope esimerkiksi hyödyntää tätä markkinoinnissa...

Toinen idea tuli itseasiassa alla olevasta kuvasta... Vanhoja pikkuautoja, vanhoja leluja, nukkeja, kahvikuppeja, alusvateja... JOO!! Miten olisi kahvilamainos kirjoitettuna posliinitusseilla vanhaan, kenties jo hiukan rispaantuneeseen alusvatiin, joka olisi jätetty "asiaankuulumattomaan" paikkaan. Puistonpenkki, teipattuna lyhtypylvääseen, roskisten päälle...

Tietokonefirmat voisivat jättää vanhoja tietokoneiden piirejä "lojumaan" maahan aivan kuin olisivat tippuneet jonkun kassista tai sylistä, päällä olisi firman nimi. Saman tyyppisen idean esitteli itse asiassa Parantaisen Jari Sissimarkkinointi -kirjassaan pudotetuista lompakoista. Olikohan lompakon sisällä jonkun pankin käyntikortti muistaakseni. Voisi ainakin luulla, että ongelmajätteeksi muodostuvat sököt piirit olisivat halvempi vaihtoehto kuin hankkia nippu lompakoita, joita heitellä pitkin katuja... Itselläni ainakin on kellarissa ainakin kaksi tai kolme vanhaa keskusyksikköä, jokaisessa varmaankin kymmenkunta piiriä, siinä jo kolmisenkymmentä "graffitia" joilla voisi markkinoida ilmaiseksi!


Kuvan lähde http://jafabrit.blogspot.com/

Miten julkisuutta näillä?

Ensimmäisenä ajatuksena tulee mieleen, että kun esimerkiksi Kainuun Sanomien oveen jättää pienen neulegraffitin, huomio paikallislehdessä on taattu! Kun Kainari tekisi jutun neulegraffiteista, mainittaisiin osoite tai messuajankohta ihan varmasti ja sitä kautta saisi ilmaista markkinointia. (Tutkimuksen mukaan ihmiset lukevat pääsääntöisesti jutut, myös tapahtumia koskevat jutut, mutta hyppäävät mainokset yli. Siksi kannattaa saada mieluummin juttu lehteen kuin maksaa isoja summia siitä, että saat mainoksen, joka ei saa yhtä paljon huomiota aamukahvipöydässä).

Aina on vaarana tietysti neulegraffiteissa, että jonkun ajan sisällä joku nappaa graffitin mukaansa kotiin. Suomalaiset (tai ainakin kainuulaiset) ovat tunnettuja siitä, että minkä vain irti saa ilmaiseksi, se otetaan... "aina sille käyttöä löytyy". Sen takia graffiti ei saisi maksaa paljoa, koska "hävikki" tulee olemaan enemmän kuin varmaa. Positiivisena puolena kuitenkin on se, että graffiti olisi käyntikortti, jota harvemmin heitetään pois eilisten lehtien joukossa.

Tavallisuudesta poikkeava mainos on myös sellainen asia, joka huomataan liikenteessä. Kaikki eivät kehtaa kerätä mukaan kaikkea mitä kaupungilla näkevät "lojuvan", mutta kyllähän se pitää ainakin käydä tsekkaamassa. Näin esimerkiksi useampi ihminen saatta pysähtyä lyhtypylvään kohdalle hetkiseksi, jos siinä kirkkaan keltainen neulottu kastemato kiipeää kuin katsomaan mustavalkoisia kopioituja A4 Anttilan ikkunassa...


Jatkuvuus?

Pidemmän päälle en tiedä onko isku tehokas, mutta kertaiskuna voisi kuvitella sen olevan tehokas. Ensin ihan ilmestyisi muutama graffiti ilman mitään selvittelyjä. "Kuuloluurissa" ihmeteltäisiin (joko ulkopuolisen, asiaan kuulumattoman ihmisen puolesta tai jos haluaa varmistaa, että asiasta puhutaan, eikä jätä mitään sattuman varmaan, markkinoijien tahosta) mitä ihmettä on nämä "sotkut" pitkin kaupunkia. Yhtäkkiä ne lisivät ihan huomattavasti ja mukana on "pesulappu" selvittämässä asiaa tarkemmin. Isot jutut paikallisissa lehdissä, jossa kerrotaan ihmeellisestä ilmiöstä, jota on näkynyt kaupungilla, tarkemmat selvitykset mikä ilmiö on kyseessä ja vielä tapahtumasta tai markkinoijasta. Maksimaalinen mainostaminen ilman suuria rahasummia!

Jotta tätä haluttaisiin käyttää jatkuvana markkinointikikkana, tulisi siinä ehkä olla jokin tekijä, joka saisi ihmiset kiinnostumaan neulegraffiteista kerta toisensa jälkeen. Voisiko olla esimerkiksi VIP-tyyppinen tapaus. Jos joku löytää neulegraffitin, tulee se toimittaa myymälään, jotta saisi esim. 10 euron lahjakortin tms. Näin neulegraffitit palaisivat omistajalleen ja ne voisi piilotella uuteen kohtaan houkuttelemaan uutta asiakasta saapumaan liikkeseen, jolle saataisiin taas antaa lahjakortti, joka takaisi, että saataisiin asiakas käymään vielä yhden kerran.
Lisää inspiraatiota netin uumista


Kuvan lähde http://knitsea.blogspot.com/

maanantai 8. helmikuuta 2010

Sunnuntain markkinointitapaus / -tempaus

Keskustelimme juuri töissä työkaverin kanssa kuinka esimerkiksi Kajaanissa ei oikein onnistunut Kauppakatulaisten yrittäjäien tempaus shoppailusunnuntaista. Siinä virisi juuri idea sitten siitä, miksei esimerkiksi Kajaanissa joko keskustassa tai sitten Petäsenniskassa, jossa on suurinosa sisustus- ja elektroniikkaliikkeistä, järjestettäisi isompaa tapahtumaa sunnuntaille. Nyt kun on kauniita talvipäiviä luvassa voisi kaikki irtolumet aurata isoksi kumpareeksi, jossa lapset voisivat liukua, makkaraa olisi paistettavissa ja kaupat auki. Kenties jotain markkinointitapahtumia, sisustusjuttuja - ja -kiertueita ja sen sellaisia. Isompi tapahtuma, joka houkuttelisi asiakkaita.

Vastaavanlaistahan on Kajaanissa harrastettu kesäisin jo monena vuotena kun on heinäkuussa ollut markkinakatu, joka kyllä vetää porukkaa puoleensa kauempaakin ja houkuttelee ihmiset shoppailemaan. Pitäisikö petäsenniskassakin järjestää jokin samanlainen samaanaikaan tai petäsenniskan oma markkinakatu. Iso parkkinpaikkahan siinä on tarjolla, joten sinne sopisi niin makkaran  kuin muikunkin paistajat.

Itse jokunen vuosi sitten ajattelin vähän vastaavanlaista tyynyn kierrätyksestä. Joku liike järjestäisi tyynyn vaihtoviikot, "tuo tyynyt tullessasi, saat xx-euron lahjakortin" tai muuta vastaavaa. Pihalla olisi jokin pomppulinnan tyyppinen pehmustettu linnake, jossa sitten lapset saisivat leikkiä tyynysotaa kierrätyksestä tulleilla tyynyillä. Totta kait suunnitelmassa on aukkonsa, kuten jos jollakin on täitä ja sitten niitä tyynyjä hakataan päin naamaa, mutta hoksasitte mitä ajan takaa.

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Kissanpäivät -mainos

Täytyy sanoa, että olen ollut tyytyväinen viime aikoina näytettyn Sammon Kissanpäivät -mainokseen. Eläke kaikilla, kissanpäivät yksillä -teema on yksinkertaisuudessaan niin viehättävä, ettei siitä voi olla pitämättä. Jälleen minun mielestäni vielä parempi esimerkki, miten pienellä budjetilla voidaan saada viesti perille ilman mitään erikoiskikkailuja.

Ne, jotka eivät tiedä, mikä tämä Kissanpäivät -homma on, pyörii mainoskanavilla muutama erilainen spotti, jossa kuvataan kissoja, jotka lekottelevat, nukkuvat, katselevat kaikessa rauhassa maisemia, nauttivat oloistaan. Jossakin mainoksessa kissa makaa selällään ja nukahtaa siinä, toisessa spotissa kissa istuu selällään sohvalla ja nauttii olostaan. Jossakin taisi jopa peräti kuulua kissan kehräys. Sitten tulee teksti "Eläke kaikilla" ja hetkeä myöhemmin "kissanpäivät yksillä".

Täytyy sanoa, että yksinkertaisuudessaan vallan viehättävä. Yksinkertaisuus kunniaan!

perjantai 1. tammikuuta 2010

John Cleese Gigantin mainoksissa

Joulun alla on monesti näytetty mainoksia, joissa John Cleese kertoo epätoivoisesta tilanteestaan ollessaan Gigantti -mainoksessa, koska vaimo on putsannut hänet kunnolla.

Ensiksi tuli todella epätodellinen olo, että voiko John Cleese todella esiintyä jossain tuollaisessa halpatasoisessa mainoksessa, jossa mainoskuluissa on kyllä säästetty. Vain tyhjä, ilmeisesti remonttiin menevässä asunnossa parin tuolin, yhden televisiotason, kaukosäätimen, spraypurkin ja kameramiehen kanssa tekemässä mainosta ilman mitään sen kummempaa valmistautumista.

John Cleesen avioero tuntuu jotenkin hyvin kaukaiselta ainakin minulle. En tiennyt edes että John Cleese on eronnut. Puhtaasta mielenkiinnosta minun piti ihan googlettaa asia, jolloin kävi selväksi, että Cleesen vaimo nettosi avioerosta 12 miljoonaa puntaa. Muuten en olisi kyllä asiasta tiennyt tuon taivaallista.

Mainos todellakin herättää kahta erilaista tunnetta. Ensimmäinen oli, että voihan helevetti. Kylläpä piti nähdä todellinen pohjanoteeraus. Sitten rupesin ajattelemaan, että ompas periaatteessa aika loistavia mainoksia. John Cleese varmasti on hyvin katkera vaimolleen avioeron rahapuolesta. Nyt hän saa haukkua vaimoaan koko skandinavian edessä, tai sitten pelkän Suomen edessä, en tiedä onko mainos miten maailmanlaajuinen. Toiseksi kyllähän Cleese varmaan jotakin nettoaa mainoksesta, mutta olisi todella mielenkiintoista tietää, paljonko hän nettoaa. Tekisi mieli melkein sanoa, että Gigantin televisiomainos on loistava pienen budjetin mainos, mutta Cleesen käyttäminen ei kyllä varmaankaan ole kovin edullista...

Jospa tämä menee sarjassamme "paska mainos, mutta muuten ihan hyvä" =D

tiistai 31. maaliskuuta 2009

asiantuntijuuden markkinointia

Olen pitkään haaveillut mystery shopping- ja asiakaspalvelufirman perustamisesta. Houkutus lähteä jälleen yrittäjäksi on valtava, varsinkin kun mistään ei tunnut löytyvän ihan juuri sellaista työtä mitä haluaisin tehdä.

Olen jo jonkun vuoden pyöritellyt asiasta liiketoimintasuunnitelmaa ja markkinointikeinotkin ovat olleet mielessäni jo hetken aikaa. Ensimmäisenä lähestymisenä yrityksiä kohtaan olen suunnitellut tällaista.

Ennen mainoskirjeiden lähettelyä kävisin kiertämässä tiettyjen alojen liikkeet läpi yhdeltä paikkakunnalta, tässä tapauksessa vaikka Kajaanista. Vertailisin asiakaspalvelua, palvelun nopeutta jne. muita perinteisiä asioita, mitä haamushoppailussa testataan, sen syvemmälle asiasta nyt menemättä. Tekisin taustatyöni hyvin ja sitten lähestyisin jokaista firmaa heidän omalla tuloksellaa.

Liikekirjeessäni (joka olisi tehty Parantaisen oppien mukaan, hyvin simppeli, käsinkirjoitettuine kuorineen ja postimerkkeineen) kertoisin asiakkaalle hänen tilanteestaan. Esim. Kokonaisarvosanaksi asiakaspalvelustanne tuli XX, kun Kajaanin keskiarvo on XX. - - Miten muut kilpailijanne ovat selvinneet? jne... Kirjeessä olisi siis asiakkaalle hyödyllistä tietoa hänen omasta yrityksestään ja jos hän haluaa, hän voi ostaa lisätietoa myös kilpailijoistaan.

Ettei tietysti koko toiminta menisi pelkäksi ongelmien osoittamiseksi, myisin myös ratkaisuja ongelmiin. Jos onglelma on esimerkiksi asiakspalveluasenne, alkaisimme tutkia, miten pystyisimme vaikuttamaan tähän puoleen.

Päässäni ajatus ainakin kuullostaa hyvältä, mutta että toimiiko se teoriassa... sen kun tietäisi.

maanantai 30. maaliskuuta 2009

ammattitaito ja ammattitaidon näyttäminen

Olen tehnyt useamman vuoden haamuasiakkuuksia paikallisissa tekniikkaliikkeissä. Lähestulkoon aina tilanne on mennyt siihen, että miehelleni selvitetään ydinprosessoreista ja HDMI-liittimistä oikein innokkaasti, koska he tietävät, että minä en kuitenkaan niistä mitään ymmärrä. Tähän asti se on ollut OK, koska puolet porukastamme ymmärtää kerrotun tekstin ja toinen ei.

Tänään oli eri tilanne. Olimme ostamassa isälleni uutta kannettavaa ja päädyimme erääseen paikalliseen alan liikkeeseen. Jälleen kerran minullekin hyvin tuttu myyjä kertoi oikein innostuneessa prosessoreista ja muista todella innokkaasti. Ongelma on vain se, että tietokone tuli vuonna 1940 syntyneelle isälleni, jolla on aikalailla yhtä hyvä tietotekniikka tuntemus kuin minullakin. Pitkin myyntityötä yritin antaa myyjälle pientä porkkanaa, ettei tuplaydinprosessorin suoritusteho kerro meille mitään, että hänen pitää osasta kertoa se niin yksinkertaisesti, että esimerkiksi autoista kiinnostunut ja sen parissa leipänsä tienannut isäni sen ymmärtää. Harmikseni myyjä ei osannut hyödyntää tätä vinkkiä.

Eräässä vaiheessa myyjä lähti tarkastelemaan koneelta jotain ja isäni kysyi minulta, puhuiko myyjä mitään järkevää, pitääkö se paikkaansa, mitä hän puhuu. Jouduin sanomaan, etten todellakaan tiedä ja miehenikään ei ollut suomentamassa meille juuri kuulutamme tekstiä.

Pisteet pitää myyjälle antaa siitä, että kyllähän kuulostaa todella pätevältä Blueray lukijoinensa ja prosessoreinensa, mutta jos asiakas ei ymmärrä, mistä hän puhuu, sillä ei ihan oikesti ole minkään vertaa arvoa. Eräässä vaiheessa minä jouduin suomentamaan isälleni prosessorien sielun elämää vertaamalla sitä moottoriin: mopon moottori vastaan turbodiesel valtatiellä. Todellisuudessa en ymmärrä koneista mitään enkä omista ajokorttia, mutta siinä vaiheessa isäni alkoi hahmottaa tapahtumasta yhtä paljon kuin minäkin.

Isäni oli vielä kaiken lisäksi kuullut, että Stockmannilla on tulossa hullut päivät, joissa myydään Acerin läppäri hintaan 499,-. Isälläni oli siitä muutamia tietoja ylhäällä ja malli, mutta ei tietoja esimerkiksi prosessorista tai USB-paikkojen määrästä. Itse myyjänä aistelin siinä isäni mielialaa ja omaa kiinnostustani ja yritin lukea myyjän mielipidettä. Huomasin isäni olevan kiinnostunut ja sanoinkin myyjälle, että kun myyjä on niin varma, että katsomamme kone oli parempi kuin Acerin kone, hänen kannattaisi nyt tulostaa lista Acerin ominaisuuksista ja ko. koneen ominaisuuksista ja tehdä plus- ja miinuslistaa. Kerta myyjä uskoo niin voimakkaasti markkinoimaan tuotteeseensa, hän pystyy näyttämään myös paperilla, että katsomamme kone oli parempi. - Tätä ei koskaan tapahtunut.

Sanokaamme kuitenkin, että ostimme tämän 599,- maksaneen koneen sen Stockammin 499,- koneen sijaan. Emme edelleenkään tiedä, onko se todellisuudessa sen parempi, emme koskaan päässeet vertailemaan. Ratkaisevaksi tekijäksi isäni kertoi sen, että jos koneelle tapahtuu jotain, hän saa käyttötuen koneelle vuodeksi ja halvemmaksi tulee viedä kone huoltoon Kajaaniin kuin Helsinkiin.

Mitä tästä opimme. Sillä ei ole mitään väliä, miten monta 3 tai 4 kirjaimen yhdistelmää osaat. Jos asiakkaat eivät ymmärrä mitä ne tarkoittavat, saattavat kaupat jäädä tekemättä. Todellinen asiantuntija osaa selvittää vaikeatkin asiat niin, että maallikkokin ne ymmärtää.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Yksi kansa. Yksi koiravaihtoehto - tuohimopsit jyrää!

Sunnuntaina törmäsin ensimmäistä kertaa Betssonin uuteen "tuohimopsi" kampanjaan. Aivan ihana! Ehdottomasti aivan loistava mainos! Jos joku ei ole vielä törmännyt tähän, kuuluu mainostekstit näin:

"Yksi kansa. Yksi koiravaihtoehto.

Valinnanvapauden aika on vihdoin ohi.

Ulkomailla syntyneiden tai ulkomaalaista rotua olevien koirien ostaminen, omistaminen ja hallussapito sekä niiden mainitseminen kielletään uhkasakon uhalla. Koiraihmisillä ei kuitenkaan ole syytä huoleen. Holhous ja Vapaudenrajoitusvirasto HOURA on valinnut kaikille suomalaisille kaikkiin tarpeisiin sopivan yhden koirarodun. Viraston rahankeruun maksimoimiseksi kehitetty honeckerilainen tuohimopsi sopii metsästykseen sekä lemmikiksi ja on kuin kotonaan myös Etu-Töölössä.

Tilaa omasi, keräämme samalla vanhat lemmikit pois. Lue lisää verkkopalvelustamme

http://www.yksikansayksivaihtoehto.fi/site/index.html"

Mieleeni tulee vääjäämättä Animal Protection Networkin (APN) kampanja, jossa kysyttiin olivatko omistajia väsyneitä koiraansa ja olivat valmiita hyvittämään vanhasta koirasta vähän rahaa koiran rodun ja koon mukaan. (http://www.furexport.se/)

Loistavaa, ihanaa ja hauskaa. Tosin, ei ihan ärtsyä, olisi voinut vieläkin vähän räväkämmän tehdä, mutta kyllä huulet nousi hymyyn kun luin mainoksen.